Miten sinä huolehdit omasta
palautumisestasi? 


Palautuminen siis korjaa työstressin ja myös muun stressin aiheuttamat kielteiset vaikutukset yksilöön ja hänen elimistöönsä. Jos palautumista ei tapahdu, seuraukset voivat olla dramaattisia. Pitkittynyt stressitila aiheuttaa kielteisiä vaikutuksia yksilön terveydentilaan (kohonnut verenpaine, sydänsairaudet, uniongelmat, uupumus) vaarantaen fyysisen ja psyykkisen hyvinvoinnin. Palautumisen puuttumisen seuraukset hiipivät usein salakavalasti ja niihin havahdutaan liian myöhään. Helposti myös ajatellaan, että “minuun ei stressi vaikuta” ja näin ollen palautumiseen satsaaminen jää liian vähäiseksi.    

​​Katso videolta, millaisilla valinnoilla voit lisätä palautumista päivääsi!

Jokainen tietää, että palautumisella on suuri merkitys oman jaksamisen sekä hyvinvoinnin kannalta ja sitä tulisi tapahtua riittävästi. Kuinka moni kuitenkaan todellisuudessa antaa palautumiselle riittävän suuren painoarvon? Palautuminen on nykypäivänä erittäin ajankohtainen aihe, sillä työelämän vaatimukset ovat kasvaneet entisestään. Nyky-yhteiskunnassa fyysisen työn määrä on vähentynyt ja tilalle on tullut kognitiivista kapasiteettia vaativaa tietotyötä, joka kuormittaa erityisesti työntekijöiden henkistä jaksamista. Myös arkielämä on entistä hektisempää ja olemme jatkuvasti monenlaisten ärsykkeiden ympäröimänä. Tämän vuoksi onkin syytä kääntää katseet kohti omia palautumiskeinoja ja niiden toimivuutta. 

Mitä palautuminen on? ​​
​​

Palautumisella tarkoitetaan prosessia, joka korjaa stressin aiheuttamat fysiologiset ja psykologiset muutokset. Nämä muutokset ovat syntyneet työn vaatimusten ja kuormittavien tekijöiden seurauksena. Onnistuneessa palautumisessa psykofysiologiset stressioireet palautuvat takaisin lepotilaan, jolloin yksilöllä on  taas riittävästi voimavaroja kohdata seuraavia haasteita. Psykologinen palautuminen on subjektiivinen kokemus siitä, että yksilö kokee voimavarojensa elpyneen ja on henkisesti valmis seuraavaan päivään. Fysiologinen palautuminen puolestaan pitää sisällään elimistön palautumista tasapainotilaan, kuten stressihormonien ja immuunipuolustusjärjestelmän palautumisen. 


VALMENNUSPOLKU

 OSAT 3-5

Osat 1-2

VALMENNUS JATKUU

3. TAPAAMINEN

RYHMÄVALMENNUS

1. TAPAAMINEN

2. TAPAAMINEN

TEHTÄVÄ 
  1. Tehtävä 1: Optimoi palautumisesi.
    Listaa erilaisia palautumiskeinoja, joiden uskoisit toimivan juuri sinulle. Listaa ainakin viisi arkista tai arjesta poikkeavaa palautumiskeinoa, joita aiot toteuttaa viikon aikana.
  2. Tehtävä 2: Viikkopäiväkirja.
    Tehtävä 2. Viikkopäiväkirja. Kirjoita viikon ajan joka ilta 0-10-asteikolla, miten hyvin olet palautunut päivän aikana ja millaisia palautumiskeinoja olet käyttänyt. Lisäksi kirjaa joka aamu 0-10, kuinka palautuneeksi tunnet itsesi. (0 = en ole yhtään palautunut, 5 = olen kohtalaisen palautunut, 10 = olen täysin palautunut )
ESIMERKKI PÄIVÄKIRJASTA


Maanantai ​​

Aamu
-Palautumistila aamulla: 8

Ilta
-Koen palautuneeni päivän aikana: 8 

Mitä palautumisen keinoja käytin tänään? 

Työpäivän aikana:     
-Pidin taukoja noin 2 tunnin välein, jolloin luin lehteä ja keskustelin kollegoideni kanssa    
 -Tein 4 minuutin hengitysharjoituksen

Vapaa-ajalla: 
-Leikin lasteni kanssa ja olin läsnä siinä hetkessä
-Katselin TV-sarjaa
-Nautin lämpimästä suihkusta

Tiistai 

Aamu
-Palautumistila aamulla: 7

Ilta: 
 

LÄHETÄ VASTAUS VALMENTAJALLESI

Lähetä vastaus sähköpostitse esim. word- tai pdf-muodossa. Käymme vastauksiasi läpi seuraavassa sparraustapaamisessa.
Etkö ole varma kuka on valmentajasi? Kysy chatista! 

  1. Rosa-Maria Tuisku
    Phillips@mail.com
    Työhyvinvointivalmentaja
    rosa-maria.tuisku@motione.fi
  2. Oona Malinen
    Phillips@mail.com
    Työhyvinvointivalmentaja
    oona.malinen@motione.fi
  3. Marisa Koski
    Phillips@mail.com
    Työhyvinvointivalmentaja
    marisa.koski@motione.fi
  4. Saara Suutarinen
    Phillips@mail.com
    Työhyvinvointivalmentaja
    saara.suutarinen@motione.fi